Verkkohuijaukset ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi Suomessa. Rikolliset hyödyntävät yhä kehittyneempiä keinoja, kuten tekoälyä, väärennettyjä verkkosivustoja ja uskottavia tekstiviestejä, huijatakseen sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Taloudelliset menetykset nousevat vuosittain kymmeniin miljooniin euroihin.

Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi:

• Mitä verkkohuijaukset maksavat suomalaisille
• Yleisimmät huijaustyypit Suomessa
• Miten tunnistat huijauksen ajoissa
• Mitä tehdä, jos olet joutunut huijatuksi
• Kuinka suojaat pankkitilisi ja henkilötietosi

Mitä verkkohuijaukset maksavat suomalaisille?

Suomessa verkkorikollisuutta seuraavat muun muassa Poliisi, Finanssiala sekä Kyberturvallisuuskeskus, joka toimii Liikenne- ja viestintävirasto Traficom alaisuudessa.

Viime vuosina:

• Sijoitushuijaukset ovat aiheuttaneet suurimmat yksittäiset taloudelliset menetykset
• Pankkitunnushuijaukset ovat yleistyneet tekstiviestien kautta
• Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet erityisesti nuorten ja iäkkäiden keskuudessa

Moni huijaus jää myös ilmoittamatta, mikä tarkoittaa, että todelliset summat ovat todennäköisesti virallisia tilastoja suuremmat.

Yleisimmät verkkohuijaukset Suomessa

1. Pankkitunnushuijaukset

Tämä on yksi yleisimmistä huijausmuodoista Suomessa.

Uhri saa tekstiviestin tai sähköpostin, joka näyttää tulevan esimerkiksi pankilta kuten Nordea tai OP.

Viestissä voidaan väittää esimerkiksi:

• Tililläsi on epäilyttävä tapahtuma
• Pankkitunnuksesi vanhenevat
• Sinun täytyy vahvistaa henkilöllisyytesi

Linkki ohjaa väärennetylle verkkosivulle, joka näyttää aidolta pankkisivulta. Kun käyttäjä syöttää tunnuksensa, rikollinen saa pääsyn tilille.

2. Sijoitushuijaukset

Sijoitushuijaukset aiheuttavat suurimmat yksittäiset tappiot.

Tyypillinen kaava:

• Mainos sosiaalisessa mediassa
• Lupaus “varmasta tuotosta”
• Tunnetun henkilön kuva tai nimi ilman lupaa
• Kryptovaluutta- tai tekoälypohjainen sijoitusjärjestelmä

Huijarit voivat myös soittaa ulkomaisesta numerosta ja esiintyä sijoitusneuvojina.

Muista: mikään laillinen sijoitus ei takaa riskitöntä ja nopeaa tuottoa.

3. Posti- ja pakettihuijaukset

Uhri saa viestin, jossa väitetään, että paketti odottaa maksua.

Viestissä saatetaan käyttää Postin nimeä tai logoa. Linkki vie maksusivulle, jossa pyydetään korttitietoja.

Pieni “2,90 € tullimaksu” voi johtaa siihen, että kortiltasi veloitetaan huomattavasti suurempia summia.

4. Identiteettivarkaudet

Identiteettivarkauksissa rikollinen käyttää henkilötietojasi esimerkiksi:

• Pikavippien hakemiseen
• Osamaksusopimusten tekemiseen
• Puhelinliittymien avaamiseen

Usein uhri huomaa asian vasta, kun perintäkirje saapuu.

5. Tietojenkalastelu (Phishing)

Tietojenkalastelu tarkoittaa yritystä saada käyttäjä luovuttamaan:

• Pankkitunnukset
• Luottokorttitiedot
• Henkilötunnus
• Salasanat

Huijaus voi tulla sähköpostilla, tekstiviestillä tai jopa WhatsAppissa.

Miten tunnistat huijauksen?

Seuraavat varoitusmerkit toistuvat lähes kaikissa verkkohuijauksissa:

🚨 1. Kiire ja uhkailu

“Tilisi suljetaan 24 tunnin kuluessa.”

Huijarit haluavat, että toimit nopeasti ajattelematta.

🚨 2. Epäilyttävä linkki

Tarkista verkkosivun osoite.
Esimerkiksi:

• oikea: pankki.fi
• huijaus: pankki-turva-verifiointi.com

Pienikin ero voi paljastaa huijauksen.

🚨 3. Pankkitunnusten kysyminen

Yksikään suomalainen pankki ei koskaan pyydä tunnuksia sähköpostitse tai tekstiviestillä.

🚨 4. Liian hyvä tarjous

Jos sijoitus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on huijaus.

Mitä tehdä, jos olet joutunut huijatuksi?

Nopea toiminta voi pelastaa rahasi.

1. Ota heti yhteyttä pankkiisi

Sulje kortti ja estä tilitapahtumat välittömästi.

2. Tee rikosilmoitus

Ilmoita asiasta Poliisille mahdollisimman pian.

3. Ilmoita Kyberturvallisuuskeskukselle

Kyberturvallisuuskeskus kerää tietoa uusista huijauksista ja varoittaa muita.

4. Tarkista luottotietosi

Jos epäilet identiteettivarkautta, tarkista luottotietosi ja harkitse vapaaehtoista luottokieltoa.

5. Säilytä kaikki todisteet

• Viestit
• Sähköpostit
• Maksukuittaukset
• Näyttökuvat

Ne voivat olla ratkaisevia tutkinnassa.

Kuinka suojaat itsesi etukäteen?

Paras suoja on ennaltaehkäisy.

🔐 Käytä kaksivaiheista tunnistautumista

Lisää ylimääräinen suojaus pankki- ja sähköpostitileille.

🔐 Päivitä laitteesi säännöllisesti

Tietoturvapäivitykset paikkaavat haavoittuvuuksia.

🔐 Älä jaa liikaa tietoa somessa

Rikolliset voivat käyttää tietojasi uskottavien huijausten rakentamiseen.

🔐 Tarkista sijoitusyhtiön taustat

Ennen sijoittamista varmista, että yritys on rekisteröity ja valvottu.

🔐 Keskustele iäkkäiden läheisten kanssa

Monet huijaukset kohdistuvat ikääntyneisiin. Yksinkertainen keskustelu voi estää suuren taloudellisen vahingon.

Miksi verkkohuijaukset lisääntyvät?

Useita syitä:

• Digitalisaatio ja verkkopankkien käyttö
• Kryptovaluuttojen suosio
• Tekoälyn avulla tehdyt uskottavat huijausviestit
• Taloudellinen epävarmuus

Rikolliset seuraavat uutisia ja mukauttavat huijauksensa ajankohtaisiin tapahtumiin.

Tulevaisuuden uhkat – mitä on odotettavissa?

Seuraavina vuosina nähdään todennäköisesti:

• Tekoälyllä tuotettuja äänihuijauksia
• Deepfake-videoita
• Entistä uskottavampia pankkisivujen kopioita
• Kohdennettuja hyökkäyksiä sijoittajiin

Tietoisuus ja kriittinen ajattelu ovat tärkeimpiä suojakeinoja.

Yhteenveto

Verkkohuijaukset ovat vakava ja kasvava ongelma Suomessa. Jokainen meistä voi joutua kohteeksi iästä, koulutuksesta tai tulotasosta riippumatta.

Muista nämä perussäännöt:

• Älä koskaan luovuta pankkitunnuksiasi
• Tarkista linkit huolellisesti
• Älä usko nopeaan ja riskittömään rikastumiseen
• Toimi heti, jos epäilet huijausta

Digitaalinen turvallisuus on nykyajan taloustaitoa. Mitä enemmän tiedät, sitä paremmin pystyt suojaamaan rahasi, tietosi ja tulevaisuutesi.