Maailmantalous on ajautunut uuteen epävarmuuden aikakauteen. Lähi-idässä riehuva konflikti, Venäjän jatkuva uhka ja globaalin kaupan pirstaloituminen asettavat Suomen ja Euroopan taloudet ennennäkemättömään testiin. Mutta selviytymiskeinoja on – ja niitä on jo otettu käyttöön.
Kun puhutaan selviytymisestä, on ensin ymmärrettävä, millaisessa myrskyssä olemme. Geopolitiikka ei ole enää taustakohinaa, jota diplomaatit ja akateemikot seuraavat – se on keskeisin talouden muuttuja. Kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn asian ilmaisi marraskuussa 2025: ”Geopolitiikka hallitsee nyt kaikkia talouden ja kansainvälisen yhteistyön ulottuvuuksia” .
Tämä artikkeli ei keskitty siihen, miten konfliktit vahingoittavat taloutta – vaan siihen, miten Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä, sopeutua ja jopa menestyä uudessa todellisuudessa.
Mistä selviytymisessä oikein on kyse?
Selviytyminen ei tarkoita vain pään pitämistä pinnalla. Se tarkoittaa kykyä sopeutua uuteen toimintaympäristöön, kykyä suojautua uhkilta ja kykyä hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Maailman talousfoorumin analyysin mukaan selviytymisellä on kaksi puolta: lyhyen aikavälin sopeutuminen shokkeihin ja pitkän aikavälin rakenteellinen resilienssi .
Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa konkreettisia toimia, joita on jo alettu toteuttaa.
Strategia 1: Kaupan ja kumppanuuksien uudelleensuuntaaminen
Kun itäraja sulkeutui ja kauppa Venäjän kanssa romahti, Suomella oli edessään historiallinen haaste. Vuonna 2021 kahdenvälinen kauppa Moskovan ja Helsingin välillä oli 12,71 miljardia euroa ja muodosti 4,3 prosenttia Suomen taloudesta . Vuoden 2023 loppuun mennessä kauppa oli vähentynyt lähes 93 prosenttia .
Miten tästä selviydyttiin?
Yritykset sopeutuivat nopeasti. Suomen Pankin analyysi osoittaa, että suomalaiset vientiyritykset ovat onnistuneet löytämään vaihtoehtoisia markkinoita . Vaikka vienti Venäjälle romahti, yritysten liikevaihto pysyi pääosin ennallaan . Erityisen merkittävää on, että työllisyys tai palkkataso eivät merkittävästi kärsineet edes niissä yrityksissä, jotka olivat menettäneet Venäjän-kaupan .
Mutta ei kaikilla. Pienet yritykset ja erityisesti maahantuojat ovat kärsineet enemmän. Tutkimukset osoittavat, että yritykset, jotka olivat vahvasti riippuvaisia Venäjän-kaupasta (yli 10 prosenttia liikevaihdosta tai hankinnoista), kokivat huomattavasti suurempia vaikutuksia kuin ne, joilla oli hajautetumpi toiminta .
Tästä opimme keskeisen selviytymisläksyn: hajauttaminen on välttämättömyys. Kuten VATT:n tutkijat asian ilmaisevat: ”Riippuvuus tietystä markkinasta aiheuttaa suuren liiketoimintariskin ja korostaa monipuolistamisen tärkeyttä – oppi, joka tulisi omaksua tulevien kriisien varalle” .
Strategia 2: Uuden teknologian ja osaamisen hyödyntäminen
Selviytyminen ei ole vain puolustautumista – se on myös uusien mahdollisuuksien avaamista. Ja tässä Suomella on valttikortteja.
Arktinen osaaminen nousee. Rehn korostaa, että Suomella on vuosikymmenten kokemus arktisista olosuhteista – ”snow-how”, kuten hän sitä kutsuu . Tämä osaaminen on nyt kansainvälisesti kysyttyä. Jäämurtajakauppa Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on arviolta yli 5 miljardin euron arvoinen . Arktisten alueiden asiantuntemus ulottuu myös satelliitteihin, säähavaitsemisteknologiaan ja energiateknologiaan – puhumattakaan 5G- ja 6G-verkko-osaamisesta .
Tekoäly ja datakeskukset. Nokia ilmoitti marraskuussa 2025, että NVIDIA sijoittaa miljardi dollaria Nokian tekoälyinnovaatioiden kehittämiseen ja siirtymän nopeuttamiseen 5G:stä 6G:hen . Uusien datakeskusten määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti, hyötyen maan suhteellisen halvasta ja vähäpäästöisestä energiasta .
Startup-ekosysteemi elpyy. Slush toi jälleen innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Helsinkiin. Rehnin mukaan sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin ovat alkaneet nousta uudelleen vuoden 2023 notkahduksen jälkeen ja ovat nyt lähellä vuoden 2022 ennätystasoa (1,66 miljardia euroa) .
Strategia 3: Kaksikäyttötuotteet ja infrastruktuurin vahvistaminen
Sodan ja siviilitalouden raja hämärtyy. Ratkaisuksi on noussut ”kaksikäyttötuotteiden” ja -infrastruktuurin kehittäminen – järjestelmät ja rakenteet, jotka palvelevat sekä siviili- että sotilastarkoituksia.
OECD:n tuore raportti, joka on laadittu Euroopan komission pyynnöstä, esittää konkreettisia toimia Itä-Suomen selviytymiskyvyn vahvistamiseksi . Keskeisiä suosituksia ovat:
- Turvallisuus- ja elvytystoimien integrointi aluekehitykseen
- Kohdennettu rahoitus ja joustavammat EU-tukimekanismit
- Monipuolistaminen puhtaan energian, kyberturvallisuuden, biotalouden, puolustusteollisuuden ja kestävän matkailun aloille
- Sijoitukset kaksikäyttötuotteisiin, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin
Vaikka haasteet ovat merkittäviä, raportti toteaa, että Itä- ja Pohjois-Suomella on vahvaa potentiaalia teknologiassa, matkailussa, vihreässä siirtymässä ja – muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi – kaksikäyttötuotteissa .
Strategia 4: Työmarkkinoiden ja julkisen talouden uudistaminen
Selviytyminen vaatii myös sisäisiä uudistuksia. Suomen julkisen talouden tila on huolestuttava: velkaantuminen on kiihtynyt, ja Euroopan komissio on asettanut Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn . Velan suhde BKT:hen nousee tänä vuonna 85 prosenttiin ja ylittää 90 prosenttia vuoteen 2027 mennessä .
Mutta täälläkin on valonpilkahduksia. Eduskunta on Ruotsin mallin mukaisesti tunnistanut yhteisen tavoitteen velkakestävyyden vahvistamiseksi . Tämä osoittaa, että vaikeissakin olosuhteissa Suomi voi tehdä vastuullisia, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä yhdessä .
Työmarkkinauudistukset ovat välttämättömiä. Suomi kärsii nopeasti ikääntyvästä väestöstä – Japanin ja Italian jälkeen maailman vanhimmasta . Siksi korkea työllisyysaste on erityisen tärkeä, samoin kuin vahvempi työperäinen maahanmuutto .
Strategia 5: EU:n tarjoamat suojamekanismit ja tuki
Suomi ei selviydy yksin. EU:n koheesiopolitiikka ja uudet instrumentit tarjoavat merkittävää tukea.
Euroopan parlamentin asiantuntijapyynnöt ovat tuottaneet analyyseja siitä, miten strateginen autonomia, kilpailukyky ja toimitusketjujen resilienssi voidaan yhdistää . Keskeisiä havaintoja:
- Turvallisuuslähtöiset investoinnit voivat samanaikaisesti edistää innovaatiota ja tuottavuutta
- On mahdollista maksimoida positiivisia heijastusvaikutuksia resilienssin rakentamisen ja kilpailukyvyn välillä
- Innovaatiiviset teollisuuspoliittiset lähestymistavat ovat tarpeen
Suomi on myös saanut Euroopan komissiolta teknistä tukea (Technical Support Instrument) Itä-Suomen selviytymisstrategioiden kehittämiseen . Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU:n mekanismeja voidaan hyödyntää kansallisten haasteiden ratkaisemisessa.
Strategia 6: Vienninedistämisen uudistaminen
Keskuskauppakamarin analyysin mukaan Suomi sijaitsee maantieteellisellä reuna-alueella sotaa käyvän naapurin kyljessä . Tässä tilanteessa vienninedistäminen on elintärkeää.
Team Finland -toimintatavan uudistus on käynnissä. Business Finlandin ulkomaantoiminnot on päätetty yhdistää ulkoministeriöön selkeämmän ohjauksen ja resurssien tehokkaamman käytön varmistamiseksi . Tämä luo vahvemman, eheämmän tiimin vientiyritysten tueksi geopoliittisesti haasteellisena aikana .
Erityisen tärkeää on ulkoministeriön geopoliittinen lukutaito, joka on yrityksille tärkeä tuki maailmassa, jossa kauppa ja vienti politisoituvat yhä enemmän .
Kolme mahdollista tulevaisuuden skenaariota
Maailman talousfoorumin Global Risks Report 2026 nostaa esiin huolestuttavia signaaleja. 50 prosenttia kyselyyn vastanneista johtajista ja asiantuntijoista odottaa joko turbulenttia tai myrskyisää kehitystä seuraavan kahden vuoden aikana . Geotaloudellinen konfrontaatio on noussut vakavimmaksi riskiksi seuraavan kahden vuoden aikana .
Miten Suomi ja Eurooppa voivat varautua?
Skenaario 1: Hallittu sopeutuminen. Konfliktit pysyvät rajallisina, ja taloudet sopeutuvat uuteen normaalitilaan, jossa resilienssiin panostetaan mutta kasvu jatkuu.
Skenaario 2: Pitkittynyt epävarmuus. Geopoliittiset jännitteet jatkuvat, mikä pakottaa pysyviin rakenteellisiin muutoksiin. Tämä edellyttää jatkuvaa sopeutumista ja uudenlaisia kumppanuuksia.
Skenaario 3: Täysimittainen fragmentaatio. Maailmantalous jakautuu kilpaileviin blokkeihin. Tässä skenaariossa Euroopan on oltava valmis huomattaviin panostuksiin omaan puolustukseensa ja taloudelliseen itsenäisyyteensä.
Rehn tiivistää Euroopan kohtaaman haasteen kolmeksi testiksi: strategiset investoinnit puolustukseen, hiilestä irtautuminen ja dynaamisuus voivat elvyttää Euroopan taloudellisen tulevaisuuden .
Yhteenveto: Selviytymisen resepti
Suomen ja Euroopan selviytyminen geopoliittisessa myrskyssä ei ole sattumaa – se on seurausta tietoisista valinnoista ja strategioista:
- Hajauta riippuvuuksia – älä luota yhteen markkinaan tai toimittajaan
- Panosta osaamiseen ja teknologiaan – arktinen asiantuntemus, tekoäly, 5G/6G
- Kehitä kaksikäyttöinfrastruktuuria – palvelee sekä siviili- että puolustustarpeita
- Uudista työmarkkinoita ja julkista taloutta – ikääntyvä väestö pakottaa rakenteellisiin muutoksiin
- Hyödynnä EU:n tarjoamia mekanismeja – koheesiopolitiikka, tekninen tuki, yhteinen puolustus
- Tehosta vienninedistämistä – yksi selkeä ohjaus ja resurssien tehokas käyttö
Kuten Olli Rehn asian ilmaisee: ”Eurooppa ei peräänny paineen edessä. Meidän on todella saatava asiamme kuntoon” . Sama koskee Suomea.
Selviytyminen ei tarkoita vain puolustautumista – se tarkoittaa uusien mahdollisuuksien avaamista. Ja niitä Suomella ja Euroopalla on runsaasti.
- Lue lisää
